Rakkaus naisen logiikalla

Jokainen meistä heteronaisista varmasti haluaisi itselleen tällaisen suloisen miehen, joka kehuu miten kaunis oletkaan ja hän kertoo sen sinulle joka päivä ja luultavasti tekee siitä myös laulun ja laulaa sen sinulle aamuisin. Ja hän olisi valmis tekemään vuoksesi mitä vain. Ikävä kyllä olen todennut, ettei se ole kovinkaan realistista.

Ironisesti olen tullut siihen tulokseen, että mitä mahdottomamman kohteen löydät ihastuksellesi, sen parempi. Hyväksi koettuja kohteita ovat esimerkiksi mies joka elää toisella puolella maailmaa, koditon, Englannin prinssi tai supersankari. Mahdottomuudessaan täysin ihania.

Kannattaa myös muistaa, että jos olet päättänyt unohtaa sen ihanan ihmisen jonka kohtasit, niin pidä pääsi. Muuten huomaat pian, että olet polviasi myötä suossa, josta et ihan heti pääsekään irti. Miksei elämä ole yhtä helppoa kuin romanttisissa Hollywood komedioissa?

Kun ikävöit ihmistä, joka elää täysin eri maassa kuin itse,etkä tiedä voisiko teistä tulla mitään paras tapa helpottaa ahdistusta on aloittaa aamusi suklaalevyllä tai vaihtoehtoisesti älä syö mitään koko päivänä. Kuuntele samalla rakkauslauluja, itke ja syö suklaata.

Jos valitsit suklaalevyn, seuraava askel on mennä ystäväsi kanssa syömään överisuuret kakkupalaset ja juomaan teetä.

Tämän jälkeen suunnista alennusmyynteihin ja  osta kaikkea turhaa. Muista mitä enemmän käytät rahaa, sen paremmalta tuntuu.

Tämän jälkeen mene takaisin kotiin, kuuntele lisää rakkauslauluja, ole surullinen ja syö lisää suklaata. Nam!

Huom! Kirjoitus saattaa sisältää itseironiaa.

Vuoden 2011 kommentteja minulle muilta

Minulla on tapana koota itseäni huvittavia kommentteja asioista joita minulle on sanottu. Tässä on vuoden 2011 parhaimmistoa.

"Mä haluan vain olla yksin ja ajaa Tampereen keskustassa yöllä yksin pyörällä.." (jaa... siitä vaan... hope your happy..)

"Olet kuin elokuvasta..." (oiij kiitos)

"Cause you are already like sweet..." (aaww)

"Ollaan ystäviä, Kirsti Paakkasenkin parhaat ystävät on sen eksiä." ( ahaa... ja mistä lähtien on ollut

kohteliaisuus verrata Kirsti Paakkaseen??? i think i'm not that awfull yet?)

"Ihana sukkahousutyttö.." (eeeh..?)

"Voiko työntekijällä ja asiakkaalla olla sitten vapaa-ajalla suhde?" (mmmm... niiiin... multa siis ei siis kysytä mitä mieltä olen tästä?)

"Olet kuin pieni nukke." (toivottavasti nätti sellainen)

"Olet niin suloinen, ettet voi olla todellinen." (ok, i'm going back to fairyland...)

"Näytät niin mielenkiintoselta, että sulle on pakko tulla puhumaan." (kiva.. tän voi kyllä tulkita monella tavalla)

"Musta on ihanaa, kun sä Laura olet täällä!" (ihanaa)

"Sä olet niiiiin pehmo ja ihku!" (mistä nyt oikeen tuulee?)

"Sussa on jotain taikaa!" (kertokaa jotain mitä en tiedä)

Kuvat: weheartit.com

Jouluja!

Pieni muotoinen hiljaisuus jatkuu luultavasti vielä Joulun ylitse. Olen ollut reilun viikon Englannissa, enkä ole päässyt tietokoneelle, joten myöskään päivitykset eivät ole onnistuneet.

Ihanaa Joulua kaikille!

Sun silmät ja suu kaikki haalistuu

"Onni on rakkaudessa, missä sielut sulautuvat toisiinsa ja sydämet ymmärtävät toistensa kieltä." 

Jostain syystä tämä kuva on minusta todella liikuttava. Jollain tavalla se on yksinäinen ja surullinen kuva, mutta toisaalta hyvin toiveikas ja odottava. Minulla on ehkä juuri sellainen olo.

Kuva: weheartit.com

Oi Suomi!

Tänään itsenäinen Suomi täyttää 94 vuotta. Sen kunniaksi pukeuduin sinivalkoiseen asuun (no sukkahousut ovat kyllä harmaat.) Seuraavaksi tulossa erittäin huonoa kuvamateriaalia!

Tässä kuvassa on naisten joulumessuilta ostamastani lakkakaulakorusta. Kuka nyt voi vastustaa korua, joka näyttää ihan oikealta lakalta? Mielestäni tämä koru sopii hyvin itsenäisyyspäivään, onhan lakka meidän kansallismarja ja kahden euron kolikoissakin. Koru on siis Marikorulta. 

Sibeliuksen saattamana toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää! Ja illalla on sitten linnanjuhlat tiedossa.

One year older...

Huh, taas on selvitty yhdestä vuodesta hengissä! Täytyy sanoa, että tämän ja viime syntymäpäiväni välillä on tapahtunut niin paljon asioita, joita en olisi osannut vuosi sitten kuvitella. Kaikenlaisesta sitä selviääkin. No on tässä vuodessa ollut paljon hyvääkin. Onneksi näytän edelleen yhtä nuorelta kuin ennenkin, vaikka ikää on taas yksi vuosi lisää. Todisteena tästä pidän sitä, että työharjoitteluni ensi viikkoina eräs työntekijä luuli minua TET- työntekijäksi.Olen otettu. Olisin kovasti halunnut syntymäpäivilleni "I'm 16 today- pinssin," en saanut. Ystäväni kieltäytyi sellaisen ostamisesta. No en minä kauhean suuria traumoja saanut, sillä tänään pääsin pitämään omat lastenkutsut sukulaisille!

Pakotin vieraitani pitämään synttärihattuja. Niistä en kuitenkaan laita kuvaa tänne. Niin hirveä sukulaistyttö en kuitenkaan ole, ainakaan vielä.

Tein itse kakun. Siitä tuli söpö ja todella herkullinen! Muutkin sitä maistaneet sanoivat sen olleen herkullista.

Tämän päivän synttäri-ilme oli tallainen.

Minulla oli eri vaatteet päällä varsinaisena syntymäpäivänäni, mutta ajattelin odottaa niiden kuvien julkaisua siihen, kun saan kaikki kuvat illalta itselleni. Oli mukava synttäri viikonloppu.

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!

Tarina Marimekosta

 Törmäsin netissä liikkuessani ihanaan blogiin. Miksi en ole aiemmin nähnyt tätä? Marimekkoa rakastavana on minun pakko jäädä seuraamaan Marimekko blogia.

 

 Näistä Marimekon kankaista ommelluista mekoista ottaisin omaan vaatekaappiini ihan jokaisen!

Jopa tämän unikkokuosisen, vaikka en yleensä unikoista välitä.

Lastenoikeuksien päivä 20.11

 

Postaan taas  aiheen vierestä.  Tänään on lasten oikeuksien päivä ja meidän kaikkien pitäisi muistaa, että jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi ja saada heidän tarvitsemaansa turvaa ja huolenpitoa taustoistaan riippumatta. Näin tämän videon äsken televisiosta. Itseäni se liikutti ihan kyyneliin asti. No minä olenkin ylitunteellinen tarhatäti. Sanoma on kuitenkin tärkeä! Lapset oppivat vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta joka ikinen hetki! Me kasvatamme kaikki yhdessä yhteiskuntamme lapsista sellaisia kuin he ovat. Lapset mallintavat aikuisten toimintaa ja ottavat heiltä mallia siitä millä tavoin asiat selvitetään. Toimitaan me aikuiset siis hyvänä mallina lapsille ja nuorille.

What a feeling!

Tänään on ollut uskomaton olo! Niin uskomaton, että koko ajan vain hymyilyttää. Voiko tämä todella olla totta? Voiko se olla nyt melkein ohi? Tänään oli opinnäytetyön päättöseminaari ja se meni hyvin! Aiheenamme olis siis päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä. Vaikka jännitti todella paljon ja viime yönä ei paljoa nukuttanut.Saatiin paljon parempaa palautetta kuin olisi uskonutkaan ja hymyiltiin edessä tyhmän näköisinä. Aivan euforinen olo tästä kaikesta. Samalla hieman haikea. Enää on jäljellä kypsyysnäyte, sekä työn sidotuttaminen. This feels so good! 

The brunette

Olen tässä koko syksyn ihastellut mustia tai tummia piiitkiä hiuksia! Kuten esimerkiksi niin ihanaisella Zooey Dechanelilla on. Haluaisin itsellenikin sellaiset, tosin se taitaa jäädä omalla kohdallani vai haaveeksi. Tiedän, etteivät kovinkaan tummat hiukset oikein pue minua. 

p.s. Tiedän tämän kuvan olevan huonolaatuinen, mutta minulla ei ole skanneria, niinpä joudun tyytymään vain kuvan ottamiseen piirustuksestani.

Puuhastelua

Minun on jo pitkään pitänyt kokeilla kuvien siirtoon tarkoitettua Art medium- ainetta. No eilen ilalla päätin sitten vihdoin ottaa seuraavan askeleen jo oikeasti jopa kokeilla. Siirrettäväksi kuvaksi välitsin erään lehdestä leikkaamani mustavalkokuvan. . 

Ensimmäiseksi kerraksi kuva siirtyi mielestäni erittäin hyvin kankaalle. Naaman kohdalla on hieman epätasaisuutta, mutta koska kuva on muutenkin tuollainen vanhantyylinen, ei pieni epätasaisuus juur haittaa. Se tuo vain lisää tunnelmaa tuohon.

Voi olla että laitan vielä jotain muitakin koristuksia kassiin, esimerkiksi pitsiä tai nappeja, mutta nyt sen pitäisi antaa vielä kuivua kunnolla, ainakin huomiseen aamuun asti.

Miss it so much

Tämä on tulevan viikonloppuni jumitusbiisi

Minne katosi päivät?

Tämän päivän kysymys  todella kuuluu: "Minne katosi päivät?" Niin minne se kesä oikein ehti hävitä? Huomenna on jo marraskuu ja ensilunta ja Joulua lasten piirissä odotetaan jo kovasti. Selailin kuviani kesältä. Pidän syksystä, mutta kesäkuvia katsellessa minuunkin iskee tietynlainen kaipuu. Varsinkin, kun se paras aika syksystä alkaa olla jo takanapäin.

No onneksi ensi kesään on enää vain hieman reilu 6 kuukautta. Ja ensi kesä tulee olemaan sata prosenttisesti parempi kuin edeltäjänsä! Sen olen päättänyt jo nyt.

Herra Haamu Saa Ystäviä

Tää nyt menee täysin aiheen vierestä, mutta kuka voi vastustaa lasten itse tekemiä animaatioita?

Herra Haamu saa ystäviä

Tekijöinä on siis helsinkiläisen päiväkodin esikouluryhmä.

I still think about you every time I'm ridin' in my car... (..just I don't have a car)

Huh millaisia viikkoja minulla on takana ja vielä muutama edessäkin päin. Onneksi elämässä on aina niitä piristyttäviäkin asioita. Arkipäiviäni sulostuttaa nykyään Eiran ihanat maisemat. Olen täydellisen rakastunut Eiraan ja sen syksyiseen kauneuteen. Eira kyllä on kaunis mihin vuoden aikaan tahansa, siitä olen vakuuttunut. Toinen elämää piristyttävä asia on ihanat ystävät ja syksyiset retket.

Jos minulla olisi mahdollisuus, niin muuttaisin vaikka tältä seisomalta tuolle kadulle.

Tämä kaunis kuva on otettu Eiralaisista syksyn lehdistä. Olen vakuuttunut, että ne ovat kauniimpia kuin muut lehdet. Yritän tässä jonain päivänä kirjoittaa ihanasta Suomenlinna matkasta. Lisäksi haluan kovasti jouluvalot. (Ei nyt ei ole yhtään liian aikaista.)

I can't find no true love

En enää tiedä kuinka monessa paikassa olen hehkuttanut syksyn ihanuutta. Varmasti liikaakin. Rakastan syksyä, syksyistä Eiraa ja nykyistä elämääni, vaikka välillä on tietenkin mustiakin pilkkuja. Mutta ne ovat niin pieniä ja lopulta täysin merkityksettömiä mun elämän kannalta. 

Ihanaa lauantai iltaa kaikille!

Gravity, stay the hell out of me

Työharjoitteluni ihanassa Eirassa on sujunut todella mukavasti. Nautin kävelystä syksyisessä Eirassa, pienien suloisten putiikkien tarkastelusta ja muusta sellaisesta mukavasta. Eira on todella kaunis, jos varallisuuteni sallisi muuttaisin tältä seisomalta Eiraan, niin rakastunut olen. 

Tämän postauksen tarkoituksena ei oikeastaan ole muu, kuin esitellä mitä olen iPhonen kanssa leikkinyt. Aika hienoja piirroskuvia, jos saan sanoa. Myös sarjakuvavideokuvaus on aika super hieno ominaisuus.

Tästä viimeisestä kuvasta pidän erityisesti. En tiedä miksi. Nyt takaisin murehtimaan opinnäytetyön valmistumista. Hyvää yötä kaikille.

Sydän hakkaa tupla nopeutta

Minulla on ollut todella kummallinen loppu- ja alkuviikko. Tuntuu jotenkin todella oudolta. Kaikenlaista pientä hauskaa tuntuu tapahtuvan koko ajan. En voi muuta sanoa viimeisen puolen vuoden perusteella kuin, että elämässä tapahtuu välillä todella kummallisia asioita. Ja useimmiten juuri silloin, kun sitä kaikista vähiten odottaa. Tänään olen esimerkiksi kävellyt sateessa ennen aamu kahdeksaa, käynyt helsinkiläisessä hostellissa, ollut ystävän kanssa näyttelyssä, lukenut typeriä kirjoituksia internetistä, ollut kampaajalla ja jutellut ihanien ystävien kanssa.

Ja olen todella huomannut, että jos joku puoli vuotta sitten olisi sanonut minulla olevan tällainen elämäntilanne kuin nyt, niin voin vain sanoa, että enpä olisi sitä ihmistä uskonut. Miten paljon asiat voivatkaan muuttua lyhyenkin ajan sisällä. Yhdessä päivässäkin. Elämä on ihmeellistä ja monimutkaista. Mutta ehkä se juuri tekeekin elämästä elämisen arvoista ja mielenkiintoista. Et voi koskaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Huomenna kaikki voi olla päinvastoin kuin tänään.

Kuvat: Minä

Misread

Iiiiiiih!!! Tänään tuli tieto, että Kings Of Convenience tulee 29.9 Suomeen Nosturiin keikalle. Miten ihanaa. Olen melkeinpä takuuvarmasti tuolla paikalla. Se musiikki on vain niin kaunista. Kuka lähtee mukaani?

Why do you let me stay here?

No niin, nyt ajattelin laittaa pitkästä aikaa edes jotain siitä miten olen pukeutunut. Tämä asu on viime viikon torstailta, kun olimme ystäväni kanssa käymässä Kallion kirpputori tapahtumassa. Siellä oli erittäin hyvä tunnelma ja teinpä myös muutaman hyvän löydön, joihin olen kovasti tyytyväinen.

Niin tämä vika kuva on oikeastaan taiteiden yöltä, mutta olin kahtena peräkkäisenä päivänä samassa asussa. Pidin siitä kovasti ja niin myös muutkin pitivät. Sain nimittäin useammalta vieraalta ihmiseltä kehuja tästä asusta. Se piristytti kovasti päivääni. Ja tiedän, en ole tässä kuvassa hehkeimmlläni, mutta kerrankin kuva, jossa koko asu näkyy. Siihen on tyytyminen mitä saa. 

Faking it!

Katselin tuossa Orla Kielyn syksyn/talven malliston esittely videota. Jonka jostain syystä huomasin vasta nyt. Kummallista, kun se on mennyt ohitse minulta tähän asti. Muistin siinä samalla tämän loistavan taiteilijan. Upean inspiroivaa! Videon on siis tehnyt Mercedes Helnwein.

Something for autum

Hyvää iltaa (tai pikemminkin yötä...) Tiedän,että tämä on ihan järkyttävä aika tulla hehkuttamaan minnekään mitään. Mutta sain juuri äsken tilattua itselleni aivan todella söpön mekon syksyn ja myös talven pimeneviin iltoihin.

                                              

En millään malttaisi odottaa, että tuo kaunokainen saapuisi Briteistä tänne minun luokseni kaukaiseen pohjolaan. Toivottavasti toimitus on vikkelää. Nähdään pian rakas mekkonen. Ja nyt hyvää yötä vielä toisen kuvan kera.

Kuvat: Nadinoo

Syksyllä

Aika tuntuu menevän todella nopeasti. Jotenkaan ei edes huomaa miten se onkin yhtäkkiä vain kulunut johonkin. Nyt ollaan jo melkeinpä syksyn korvilla. Tai siis minun mielestäni ollaan. Eilen, kun olin juoksemassa Viikki-Arabia-Viikki väliä, niin tajuntaani iski todella kovaa se miten minä oikeasti rakastankaan syksyä! Kaikki kesän rakastajat saavat lyödä minua, mutta nyt todella elän lempi vuodenaikaani, juuri nyt. Odotan kyllä innolla myös puiden lehtien väriloistoa. Talvea en kuitenkaan haluaisi tänne. Siitä en niinkään pidä.

Minusta tuntuu, että näin syksyisin inspiroidun kaikesta. Kun eilen ja tänään kuljeskelin kaupungilla, niin huomasin olevani haltijoissani niin monesti, ihmisestä, tapahtumasta, tilasta ja kaikesta. Kaikkein eniten rakastan juuri kirpeän tuoksuista ilmaa, josta tietää, että syksy on jo täällä. Pidän kuitenkin myös siitä lämmöstä, joka vielä viipyy keskuudessamme muistuttamassa kesästä. Nyt on vain niin täydellistä! Ja elämä tuntuu muutenkin hyvältä juuri tällä hetkellä. Iso osa kiitoksista kuuluu eräälle ihanalle ystävälleni.

Minun oli pakko laittaa tännekin muutama syksyinen kuva. Ne on otettu ihan vain weheartit.comista, sillä tämän hetkisellä tietokoneellani ei ole mitän vanhoja syksykuvia, joita voisi fiilistellä.

Mutta toivottavasti tästä syksystä tulee ihana. Kesä, kun ei kokonaisuudessaan ollut aivan niin ihana.

Don't look back

Anteeksi edellisen postauksen vuodatukseni. Olin silloin vähän sekaisin, niinkuin nyttenkin. :)
Oltiin viikonloppuna juhlistamassa Helsinki pridessa rakkautta, joka oli tämän vuoden teemana. Perjantaina pistäydyin muutaman ystäväni kanssa naisten bileissä kaivohuoneella. Vaikka koen olevani hetero, niin kannatan seksuaalista tasa-arvoa.

Tämän näköisenä lähdin paikan päälle. Täytyy sanoa, että kokemus oli kyllä mielenkiintoinen. Tuntui kuin itse olisi ollut jotenkin omituinen, kun joku puolella oli kuhertelvia naispareja. Mutta paikka oli hieno ja tunnelma kiva.

Olispa hei aina viikonloppu. Tosin itse olen niin viisas, että vapaapäivänäni toisesta paikasta, lupaudun toiseen paikkaan yövuoroon. No kyllähän se sunnuntai ilta ja yö niinkin menee.